tiistai 11. helmikuuta 2014

Onnea on sisko, joka ei tilkkujen päälle ymmärrä!

 Kyllä minua on onnistunut sukulaisten suhteen, tätini on jo pitkään kantanut tilkkunsa minulle, mutta viime vierailulla siskokin tuli tilkkukassin kanssa! Hienoja lasten tilkkuja, kankaista joita en itse malta kuin ihailla. Nyt on tilkuista jo kolme vaatetta valmiina ja lisää suunnitteilla.


 Tämän huppari on uusimman Ottobren kaavalla 1/14, erikoisuutena nuo kaksi nappia hupussa. Ihan ok, kiva kun tuli kokeiltua, mutta suoraan kaavasta ei toista taida syntyä.

Niin ja ne kankaat: Sydämet hupussa ja taskunsuilla on niitä tilkkuja, mutta siskoni kun ei ymmärrä collegenkaan päälle, niin on hän minulle nuo kankaatkin ostanut. Kirppikseltä muistaakseni, oli muuten jotain reikiä kankaissa ja nurjalla puolella teippiä aina reiän kohdalla, kätevää kun ne oli merkattuna.

Eikä tässä kaikki ylistys, samaiselta siskolta joululahjaksi saamastani silitettävästä kimallearkista nuo sydämet, joista kolmas ja pienin hihassa. Leikkelin säästeliäästi yhden isomman sydämen ja sen sisältä nuo pienemmät, aarrearkkiani säästellen.


 Kuva yllä pesun jäljiltä, hieman ryppyinen, isoin kimallesydän ei täydellisesti pysynyt pesussa, ehkä silitin liikaa, samainen sydän myös hieman venyi suojamuovia poistaessani, josko siitäkin voisi johtua. Uutta silitystä siis vaan.


Huppari oli 5-vuotis lahjaa ja oli mieleinen, tämä aamuinen kuva lahjaa avatessa. Sopii huomioida, että sattumalta tyyliin sopiva aamupaita ja kaulakorut heti juhla-aamuna!


Toinen ompelus Puutarhapiilotilkusta, koko etukappaleelle ei riittänyt, mutta rypytin tilkun mustasta trikoosta tehtyyn yläosaan, menee näinkin. Tytölle lykkäsin kangastussit kouraan ja hän sai itse värittää haluamansa kuvat. Tietenkään ei olisi malttanut lopettaa, mutta tähän lopputulokseen päädyimme.

Vielä pussukasta löytyi vaunun lykkijää velourina. Housukaavaa kaventamalla siitä riittii polven ylle toiseen jalkaan ja vasempaankin polvipaikaksi,


Muutenkaan osaa kuvata, mutta nämä punaiset on kyllä painajaisia. Tähän alempaan kuvaan on jäänyt tuollainen rantu kuivaustelineestäkin. Voitte kuvitella nämä housut kauniin punaisina.


Jollei tullut vielä selväksi, on tämä kirjoitus ylistys ihanalle siskolleni, jonka kanssa blogia kirjoittelen! Kiitokset parhaalle ompelijaystävälleni!!

Ei kommentteja: